{"id":100,"date":"2024-06-22T12:18:33","date_gmt":"2024-06-22T12:18:33","guid":{"rendered":"https:\/\/word.steevenson.fr\/?p=100"},"modified":"2024-06-23T16:05:23","modified_gmt":"2024-06-23T16:05:23","slug":"maklouklou-hydrocele","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/2024\/06\/22\/maklouklou-hydrocele\/","title":{"rendered":"Maklouklou ( hydroc\u00e8le)"},"content":{"rendered":"\n<p>Anpil moun panse <strong>maklouklou<\/strong>( <em><strong>grenn anfle<\/strong><\/em>) se <strong>2<\/strong> <em>boul grenn<\/em> gason an(t<strong>esticules<\/strong>) ki anfle. Men, \u00e8ske se vre?&#8230;&#8230;..Anpil moun kw\u00e8 ke l\u00e8 gason f\u00e8 <strong>makloukou <\/strong>se <strong>\u00e8ni<\/strong>(<em><strong>grenn anfle<\/strong><\/em>) yo genyen, \u00e8ske se vre?<\/p>\n\n\n\n<p>Tr\u00e8 souvan, <strong>maklouklou<\/strong> konn afekte yon gason<strong> fizikman<\/strong>, jan li mache, jan li chita, ak tip de rad li ka mete, epesyalman patalon. Pou t\u00e8t sa, li f\u00e8 ke li difisil pou yon <strong>gason <\/strong>kache <strong>kondisyon <\/strong>sa sitou l\u00e8 <strong>makloukou<\/strong> an <strong>gwo<\/strong> anpil. Le f\u00e8t ke <strong>maklouklou<\/strong> mal pou <strong>kache<\/strong>, li vin tounnen yon<strong> sij\u00e8 piblik<\/strong> ke l\u00f2t moun ka <strong>obs\u00e8ve <\/strong>e <strong>opine <\/strong>de <strong>gason<\/strong> ki soufri <strong>maklouklou<\/strong> an. Souvan, nap tande <strong>moun <\/strong>di: oooo, se movan <strong>l\u00e8 <\/strong>ki f\u00e8 <strong>boul grenn <\/strong>lan<strong> anfle<\/strong> konsa,&#8230;.oubyen, se yon <strong>fi<\/strong> li te <strong>kouche<\/strong> epi yo f\u00e8l kite<strong> frekan<\/strong> pou t\u00e8t lal <strong>mache di<\/strong> sa. Oubyen&#8230;.se tw\u00f2p <strong>chay<\/strong> ki lou li <strong>leve <\/strong>ki f\u00e8 <strong>boul grenn<\/strong> li<strong> anfle<\/strong> konsa. Oubyen.. <strong>\u00e8ni <\/strong>li soufri ki f\u00e8 <strong>boul grenn<\/strong> li yo <strong>anfle <\/strong>konsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Pou t\u00e8t jan de <strong>kwayans <\/strong>sa yo. Li enpotan pou nou konnen <strong>kisa<\/strong> ki <strong>maklouklou<\/strong>?<strong>Konbyen<\/strong> <strong>tip<\/strong> de <strong>maklouklou<\/strong> ki genyen? <strong>Kijan <\/strong>moun <strong>f\u00e8 <\/strong>gen <strong>maklouklou<\/strong>? <strong>kimoun <\/strong>ki ka <strong>f\u00e8<\/strong> <strong>maklouklou<\/strong>? \u00e8ske <strong>maklouklou <\/strong>ak <strong>\u00e8ni <\/strong>se <strong>menm bagay<\/strong>? kisa <strong>moun santi <\/strong>le yo gen <strong>maklouklou<\/strong>? Eske <strong>maklouklou<\/strong> ka <strong>trete<\/strong>?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>KISA KI MAKLOUKLOU AN?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Maklouklou <\/strong>fome se le gen <strong>tw\u00f2p dlo<\/strong> ki koule e akimile nan <strong>sak<\/strong>(<strong>srotum<\/strong>) ki kenbe <strong>boul grenn<\/strong> yo(<strong> testicules<\/strong>).<\/p>\n\n\n\n<p>Avan <strong>2<\/strong> <strong>boul grenn<\/strong> yo abite nan sak ki nan mitan 2 kwis gason an(<strong>scrotum<\/strong>). yo te lokalize nan <strong>vant<\/strong>, piske se nan <strong>vant gason<\/strong> de <strong>boul grenn<\/strong> yo f\u00f2me. De <strong>boul grenn<\/strong> yo(<strong>testicules<\/strong>) sipoze desann soti nan<strong> vant<\/strong> pou yal nan sak ki nan mitan <strong>2 kwis<\/strong> gason an gras a yon zanmi ki rele &#8220;<strong>koulwa bouboun<\/strong>&#8221; oubyen &#8220;<strong>koulwa vaginal<\/strong>&#8221; (<strong>Processus vaginal<\/strong>).<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>&#8220;Koulwa vajinal&#8221;<\/em> <\/strong>: Bon, imaje <strong>koulwa bouboun<\/strong> nan tankou yon <strong>ze<\/strong> ki nan<strong> pla men<\/strong> nou, e ke nou kenbe <strong>ze<\/strong> an menm jan nou kenbe yon <strong>ponyen dlo<\/strong> nan <strong>men<\/strong> nou pou li pa koule , epi imajine, nap desann <strong>ze <\/strong>an nan yon<strong> sache<\/strong> sanl pa kraze ni tonbe nan men nou.<\/p>\n\n\n\n<p>Avek analoji sa, <strong>ze<\/strong> an reprezante <strong>testikil <\/strong>yo( <strong>2 boul grenn <\/strong>gason) <strong>pony\u00e8t<\/strong> nou ak men nou ki kenbe <strong>ze<\/strong> an reprezante &#8220;<em><strong>koulwa vajinal lan<\/strong><\/em>&#8220;(<strong>Processus vaginal<\/strong>), anndan <strong>pony\u00e8t<\/strong> nou, olye de <strong>zo<\/strong>, se<strong> dlo<\/strong> ki anndan <strong>men<\/strong> nou( <strong>koulwa vajinal<\/strong>).<strong> Likid <\/strong>ki anndan<strong> koulwa vajinal<\/strong> lan( <strong>men nou<\/strong>) rann <strong>koulwa vajinal<\/strong> lan <strong>mou<\/strong> e <strong>swa<\/strong> poul ka pase byen fasil nan yon <strong>kanal<\/strong> ki rele <em><strong>kanal <\/strong><\/em><strong><em>enginal<\/em><\/strong>. kanal sa lokilize kote kwis nou av\u00e8k vant nou kole ansanm( <strong>fant janm<\/strong>). Nan langaj zuzu yo rele <strong>fant janm<\/strong> nan &#8220;<strong>L\u00e8nn<\/strong>&#8220;( <strong>l&#8217;aine<\/strong>).<\/p>\n\n\n\n<p>Raple nou ke<strong> koulwa vajinal<\/strong> lan gen likid(dlo) anndan li, e li vol\u00e8<strong> likid<\/strong>(dlo) sa nan <strong>van<\/strong>t lan. L\u00e8 timoun fenk f\u00e8t, <strong>80%<\/strong> pwa timoun se <strong>dlo<\/strong> selman ki f\u00e8l. pou t\u00e8t sa <strong>koulwa vajinal<\/strong> lan sipoze <strong>f\u00e8men <\/strong>nan <strong>premye lane <\/strong>de vi timoun, poul enpeche tw\u00f2p <strong>dlo<\/strong>(likid) nan <strong>vant <\/strong>kontinye koule anndan<strong> koulwa bouboun<\/strong> nan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ebyen, le <strong>koulwa vajinal <\/strong>lan pa femen, li kite<strong> dlo <\/strong>kontinye koule ladann, tout<strong> dlo <\/strong>sa oblije akimile nan <strong>men<\/strong> ki kenbe <strong>ze<\/strong>(<strong>koulwa vajinal<\/strong>) anndan <strong>sak boul grenn <\/strong>nan(<strong>scrotum<\/strong>), jis li f\u00f2me sa ki rele <strong>maklouklou<\/strong> an<strong>(hydrocele)<\/strong> kay timoun.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>KONBYEN TIP DE MAKLOUKLOU KI GENYEN?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Jeneralman<\/em>, gen <strong>2<\/strong> tip de <strong>maklouklou<\/strong>. <strong>Makloukou<\/strong> ki rete an<strong> kominikasyon <\/strong>ak <strong>vant <\/strong>nou, ak <strong>maklouklou<\/strong> ki <strong>pa<\/strong> rete an <strong>kominikasyon <\/strong>ak <strong>vant<\/strong> nou.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1)Premye <\/strong>tip makloukou an, kise <strong>makloukou <\/strong>ki <strong>rete<\/strong> an <strong>kominikasyon ak vant<\/strong>. nan ka sa<strong> koulwa vajinal<\/strong> pa femen pandan premye lane de vi timoun nan, sa fe ke anpil dlo ki nan vant lan vin akimile nan men ki kenbe ze(<strong>koulwa vajinal<\/strong>) ki nan<strong> sak boul grenn<\/strong> nan(<strong> scrotum<\/strong>). Makloukou sa konn varye nan gwos\u00e8, li konn rete li anfle tankou yon balon foutb\u00f2l.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>2)Dezy\u00e8m<\/strong> tip de maklouklou an se yon<strong> maklouklou<\/strong> ki <strong><em>pa<\/em><\/strong> rete an <strong>kominikasyon ak vant<\/strong>. kote ke l\u00e8 men an(<strong>koulwa vajinal<\/strong>) ki kenbe ze an(<strong>testikil<\/strong>) tap desann ak ze an<strong>(testikil)<\/strong> nan sache an(<strong>scrotum<\/strong>) li te desann avek on kantite dlo anndan men an( <strong>koulwa vajinal<\/strong>) men apre li fin desann n\u00e8t, li pa kontinye bw\u00e8 dlo nan <strong>vant <\/strong>lan.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Konsa<\/em>, Gwose<strong> maklouklou<\/strong> sa pral depann de katite<strong> dlo <\/strong>ki desann nan <strong>sak grenn <\/strong>lan avan<strong> koulwa vajinal<\/strong> femen. Sil desann on<strong> gwo<\/strong> <strong>kantite<\/strong> <strong>dlo<\/strong> ebyen lap fe on &#8220;<strong>gwo maklouklou<\/strong>&#8220;, konsa sil desann ak on <strong>tikal dlo <\/strong>tou, lap fe on &#8220;<strong>ti maklouklou<\/strong>&#8220;.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>KIMOUN KI FE MAKLOUKLOU? <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Maklouklou<\/strong> ka afekte gason nan nenpot laj, men le pli souvan se yon pwobl\u00e8m ki prezante depi premye jou gason soti nan vant manman yo. li ka aftekte <strong>ti bebe gason<\/strong> nan <strong><em>premye lane<\/em><\/strong> nan vi li, e <strong>maklouklou<\/strong> an konn telman gwo, li konn menm gwose ak tet ti bebe an.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Makloukou <\/strong>an ka afekte <em>jenn gason ak granmoun <\/em>tou, le konsa se yon kondisyon kelkonk ki envite anpil dlo koule e akimile nan sak boul grenn nan &#8220;<strong>maklouklou&#8221;<\/strong> (<strong>hydroc\u00e8le<\/strong>), pami kondisyon sa yo, gen <em><strong>enfeksyo<\/strong>n, <strong>tromatis<\/strong>(<strong>aksidan<\/strong>),<strong> filaryoz<\/strong><em> <strong>lenfatik<\/strong>( <\/em><strong>filariose lymphatique=<\/strong> <strong>maladi ki akimile anpil dlo nan k\u00f2 an<\/strong>), ak <strong>kans\u00e8 <\/strong>nan <strong>testikil <\/strong>yo.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>ESKE MAKLOUKOU AK ENI SE MENM BAGAY?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e8 <strong>maklouklou<\/strong> pa janm geri, oubyen li pa janm trete, li konn konplike oubyen transfome an <strong>\u00e8ni<\/strong>. Eni se yon kondisyon kote pati nan <strong>trip <\/strong>nou (<strong> entesten<\/strong>) ki sipoze rete nan <strong>vant<\/strong>, desann nan <strong>sak boul grenn<\/strong> (<strong>scrotum<\/strong>) lan atrav\u00e8 <strong><em>kanal enginal<\/em><\/strong> lan. Anpil fwa, gason ki leve anpil <strong>chay<\/strong> ki lou, ka depase <strong>f\u00f2s <\/strong>ke <strong>vant<\/strong> lan ka sipote epi eks\u00e8 <strong>f\u00f2s<\/strong> sa ka pouse on pati nan <strong>entesten <\/strong>an (<strong>trip <\/strong>nou) nan<strong> kanal enginal<\/strong> lan, jiskaskel desann nan <strong>sak boul grenn<\/strong> nan(<strong>scrotum<\/strong>), yo rele sa yon<strong><em> \u00e8ni enginal<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Eni engina<\/strong>l, ka f\u00e8 <strong>sak boul grenn<\/strong> yo anfle menm jan ak <strong>maklouklou<\/strong>, men se <strong>pa <\/strong>yon <strong>maklouklou<\/strong> li ye. Paske <strong>makloukou<\/strong> f\u00f2me se le gen<strong> tw\u00f2p<\/strong> <strong>dlo<\/strong> ki <strong>koule <\/strong>e akimile nan<strong> sak boul grenn<\/strong> nan. Tandiske<strong> \u00e8ni,<\/strong> se yon pati nan <strong>trip<\/strong>(<strong>entesten<\/strong>) ou ki <strong>desann<\/strong> nan <strong>sak<\/strong> <strong>boul grenn nan<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>KISA MOUN SANTI LE YO GEN MAKLOUKLOU ?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sak boul grenn<\/strong> <strong>anfle<\/strong>, se<strong> premye siy<\/strong> maklouklou. Maklouklou anpil fwa li <strong>pa<\/strong> bay <strong>doul\u00e8<\/strong>, li pa f\u00e8 gason paka f\u00e8 pitit, li <strong>pa<\/strong> <strong>kontajye<\/strong> nonplis, men li konn <strong>anm\u00e8dan<\/strong> si li gwo anpil. Gason konn santi <strong>sak grenn <\/strong>yo <strong>lou<\/strong>, epi li<strong> anfle<\/strong>. Raman, li ka bay<strong> doul\u00e8 <\/strong>depandaman de koz lan, espesyalman nan ka <em><strong>aksidan,<\/strong> ak <strong>enfeksyon, oubyen <\/strong><em><strong>filaryoz<\/strong><\/em><\/em> <strong>lenfatik<\/strong>, <em>kay <strong>jenn gason<\/strong> ak <strong>gramoun<\/strong>.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>ESKE MAKLOUKLOU KA TRETE?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jan nou konnen ke <strong>koulwa vajinal<\/strong> lan pran yon lane pou li <strong>f\u00e8men<\/strong> apre ti bebe gason soti nan<strong> vant manman <\/strong>yo, konsa<strong> maklouklou<\/strong> an ka disparet pou kont li pandan <strong>premye ane<\/strong> an tou, paske dlo sa ki te akimile an, <strong>koulwa vajinal <\/strong>lan <strong>reyabsobe<\/strong> li pandan <strong>premye lane <\/strong>de vi timoun nan. Konsa, anpil maklouklou souvan resoud pou kont yo lakay jenn gason, granmoun tankou timoun. Defwa, yo konn rekomande <strong>chiriji<\/strong>, si maklouklou an gwo anpil nan ti bebe epi apre yon lane li kontinye ap gwosi toujou. Nan ka pa jenn gason, ak granmoun, yo konn bezwen <strong>tretman<\/strong> tankou <strong>chiriji <\/strong>tou, nan ka kans\u00e8, <strong>aksidan<\/strong> oubyen <strong>enfeksyon<\/strong>, le gen <strong>doul\u00e8<\/strong>, oubyen l\u00e8 <strong>maklouklou<\/strong> an <strong>pa<\/strong> ka <strong>rezoud<\/strong> pou kont li.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>REFLEKSYON<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>An konlizyon, l\u00e8 yon moun f\u00e8 <strong>maklouklou<\/strong>(<strong>hydroc\u00e8le<\/strong>) se pa <strong>kout l\u00e8<\/strong> li pran, ni se pa <strong>van<\/strong> ak <strong>move l\u00e8 <\/strong>ki anfle <strong>boul grenn<\/strong> yo, se pa pote <strong>chay <\/strong>ki <strong>lou <\/strong>ki f\u00e8 sa, ni se pa <strong>bouch gason <\/strong>yap f\u00e8 peye pou aktivite<strong> seksy\u00e8l<\/strong> li divilge. Se pa de <strong>boul grenn <\/strong>gason an(testikil) ki <strong>anfle<\/strong>. Men se pito <strong>sak boul grenn<\/strong> nan(<strong>scrotum<\/strong>) ki <strong>anfle<\/strong> ak <strong>dlo<\/strong>, ki soti nan <strong>vant<\/strong> gras a <strong>koulwa vajinal<\/strong> lan ki pa femen kay timoun oubyen ki femen ak<strong> anpil dlo<\/strong>. E kay jenn gason ak granmoun, se <strong>aksidan,<\/strong> <strong>kans\u00e8<\/strong>,<strong> enfeksyon<\/strong>, <em><strong>filaryoz<\/strong><\/em> <strong>lenfatik<\/strong> e nenpot lot pwobl\u00e8m ki kreye<strong> kondisyon<\/strong> pou <strong>dlo <\/strong>koule e <strong>akimile<\/strong> nan <strong>sak boul grenn <\/strong>nan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Enpotan <\/em><\/strong>pou diferansye <strong>maklouklou<\/strong> ak <strong>\u00e8ni<\/strong>,<strong> maklouklou<\/strong> f\u00f2me se le gen<strong> tw\u00f2p dlo <\/strong>ki koule e akimile nan <strong>sak boul grenn <\/strong>nan, tandiske <strong>\u00e8ni <\/strong>se yon pati nan <strong>trip<\/strong>(<strong>entesten<\/strong>) lan ki desann nan <strong>sak boul grenn<\/strong> nan. Maklouklou <strong>pa <\/strong>bay <strong>doul\u00e8<\/strong>, ni li <strong>pa<\/strong> <strong>enpeche<\/strong> gason <strong>f\u00e8 pitit<\/strong>, men li ka <strong>anmedan<\/strong> e afekte stil de <strong>vi gason<\/strong> fizikman, sitou si <strong>maklouklou <\/strong>an gwo anpil. <strong>Maklouklou<\/strong> komen kay ti <strong>bebe<\/strong> nan <strong>premye lane<\/strong> de vi bebe gason. Le pli souvan li <strong>rezoud<\/strong> <strong>poukont<\/strong> li, men defwa <strong>maklouklou<\/strong> ka <strong>transfome<\/strong> an <strong>\u00e8ni<\/strong> si li<strong> pa<\/strong> janm <strong>rezoud<\/strong> pou<strong> <\/strong>kont li. E <strong>chiriji <\/strong>konn p\u00e8fome pou <strong>trete<\/strong> <strong>maklouklou<\/strong> nan ka espesyal.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Dr Lariviere<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anpil moun panse maklouklou( grenn anfle) se 2 boul grenn gason an(testicules) ki anfle. Men, \u00e8ske se vre?&#8230;&#8230;..Anpil moun kw\u00e8 ke l\u00e8 gason f\u00e8 makloukou se \u00e8ni(grenn anfle) yo genyen, \u00e8ske se vre? Tr\u00e8 souvan, maklouklou konn afekte yon gason fizikman, jan li mache, jan li chita, ak tip de rad li ka mete, epesyalman [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-100","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":154,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100\/revisions\/154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/word.steevenson.fr\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}